UNELMA VS PARISUHDE

Jos en seuraisi unelmiani, olisinko enää se ihminen johon rakastuit?

Muistan ne ensimmäiset kuukaudet yhdessä. Kerrottiin unelmat ja tulevaisuuden suunnitelmat. Samaan aikaan kuitenkin tuntuu epäilys siitä, että toteutanko niitä koskaan.

Sun kanssa kaikki oli erilaista. Haluan olla sitä kaikkea mitä alussa kerroin.

Mitä susta jäis jäljelle, jos sulta vietäis sun unelmat?

Mun unelmat tekee minut. Ilman niitä, koen, ettei mulla ois mitään tarjottavaa parisuhteelle. Kun tavottelen jotain ja menen mukavuusympyrän ulkopuolelle, oon paras versio itestäni. Oon onnellinen, iloinen ja inspiroiva.

Miks en siis haluisi olla sitä sille ketä rakastan?

Me kuljetaan käsi kädessä omia polkujamme.

Mun parisuhde idoli on aina ollut mun iso vanhemmat, mami ja pappa. Ne on aina ollut rakastuneita ja samaan aikaan itsenäisiä. Mami harrasti voimistelua minkä kerkesi ja pappa oli reissu töissä. Mami sanoi, että eihän ne erossa tykännyt olla. Molempia kiukutti vuorollaa kun toinen lähti, mutta silti kumpikaan ei koskaan kieltänyt toista lähtemästä. Ja mami vielä täydensi, että vaikka olisi kieltänyt, se olisi mennyt silti.

Heiltä oon oppinut, että sitä toista kuuluu rakastaa sellaisena kun hän on.

Itsenäisyys on aina ollut mulle tärkeä osa parisuhdetta. Tai niin olen sanonut. Nyt olen kuitenkin tajunnut, etten ole elänyt sen mukaan edellisissä parisuhteissa. Miksi?

Musta tuntuu, että vastaus siihen on pelko. Pelko menettämisestä. Oli se sitten kumppanin, kontrollin, tai itsensä menettäminen.

Vasta muutama vuosi sitten tajusin, ettei mun onni ole mistään muusta kuin itestäni kiinni. Vain jos olen itseni kanssa onnellinen, voin jakaa sen onnen toisen kanssa.

Sen takia mun mielestä kaksi yksin onnellista ihmistä voi rakentaa kestävän parisuhteen

Musta tuntuu pahalta lähteä, mutta tuntuu yhtä pahalta olla lähtemättä.

Tismalleen nämä sanat sanoin vähän aikaa sitten, kun puhuin taas reissuista johon tiesin, ettei sillä toisella ole mahdollisuutta lähteä. Tietenkin mieluiten kokisin nämä seikkailut yhdessä, mutta ymmärrän, ettei siihen aina ole mahdollisuutta. Vaikka molemmat tykkäävät matkustaa, vain mulle se on elämän suurin intohimo.

Juokse villinä kunnes löydät jonkun yhtä villin jonka kanssa juosta.

Vielä joku aika sitten luulin, etten koskaan löydä ketään kuka kestää mun tahtia. En tiedä oliko se onnea vai kohtaloa, mutta nyt oon löytänyt jonkun kuka tukee, inspiroi, kannustaa sekä uskoo mun unelmiin, välillä jopa enemmän kuin minä itse. Jonkun, joka on yhtä intohimoinen omista sekä yhteisistä unelmista ja suunnittelee niitä mun kanssa innoissaan vaikka päiväkausia.

Tiedän, ettei kaikilla ole samanlainen unelma. Mutta oli se mikä tahansa, älä anna itsesi estää mitä. Sanoin itsesi, koska se ei ole se parisuhde mikä sua estää, vaan se oma pelko siinä taustalla. Elä rohkeasti unelmaasi, silloin sun ympärille jää ihmiset ketkä sut oikeasti ansaitsee.

Unelmien ja parisuhteen ei pitäisi olla vastakkain. Niiden kuuluu tukea toisiaan.

1 kommentti artikkeliin “UNELMA VS PARISUHDE”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *